Uuden aikakauden runous: Ekspressionistinen tematiikka 1910- ja 1920-luvun suomenkielisessä lyriikassa

Tutkimus 1900-luvun ensimmäisten vuosikymmenten suomalaisesta lyriikasta, epätoivon, sodan ja tulevaisuudenuskon sävyttämän aikakauden runoudesta. Uuden aikakauden runous käsittelee suomenkielisen runouden kehitystä ensimmäisen maailmansodan, kansalaissodan ja 1920-luvun vaiheikkaiden ja ristiriitaisten vuosien aikana. Kirjallisuus tulkitsee sitä murrosta, jossa kansakunta eli, ennakoi tulevaa ja puhuu siitä, mikä usein muuten jäisi näkymättömiin. Runous ja yhteiskunta, jossa se syntyy, kulkevat rinnakkain. Pertti Lassilan tutkimus osoittaa, miten runoudessa ekspressionismi sai meillä oman, tunnusmerkillisesti suomalaisen ilmaisunsa, vaikka sen lähtökohdat ovatkin keskieurooppalaisen – varsinkin saksalaisen kirjallisuuden – ekspressionismissa 1900-luvun alkupuolella. Eino Leino, Juhani Siljo, Aaro Hellaakoski, Uuno Kailas, Katri Vala, Mika Waltari, Olavi Paavolainen ja monet muut aikakauden keskeiset kirjailijat saavat Lassilan tulkitsemina uusia kiintoisia ulottuvuuksia.